my anxiety is eating me alive

Mun pitäis lähtee kahen tunnin päästä katsoo vanhojentansseja, mutten oo saanu mitään vielä aikaan. Mua ahdistaa ihan järjettömästi tällä hetkellä. Ensinnäkin siellä missä vanhojentanssit pidetään, on ihan kamalasti ihmisiä ja hirveä ruuhka, mikä jo yksistäänkin riittää ahdistamaan mua kamalasti. Pahin kuitenkin on vielä edessä. Vanhojenjatkot illalla. En kestä. En kehtaa olla menemättä, koska en halua olla se luuseri, joka ei uskaltanut.
    Mulla on pari siideriä sinne mukaan, ja en tiedä kyllä juonko niitäkään. Menen sinne parin koulukaverin kanssa, ja en tiedä mitä teen sitten kun ne rupeavat puhumaan toisille kavereilleen, käyvät tupakilla(itse en polta) tai menevät tanssimaan (en tosiaankaan osaa tai halua tanssia sielllä.!)
    Tunnen itseni niin säälittäväksi kun panikoin joitain bileitä näin paljon. Unelmoin sosiaalisesta elämästä, mutta miten sen voin koskaan saavuttaa kun mua ahistaa tällaiset pikkujututkin ihan kamalasti. En saanu viimeyönä nukuttua, yritin rauhoitella itseäni ja katoin Prison breakia muutaman jakson sinne kahteentoista asti, sitten kun yritin nukkua, heräsin säännöllisin väliajoin panikoimaan ja hyperventiloimaan. Sairasta.
     Yksi mun koulukaveri tulee meille siinä muutamaa tuntia ennen sinne bileisiin lähtöä, että laitan sille kynnet ja kiharran hiukset, kun se ite ei osaa. Argh. En saa panikoida ja ahdistella rauhassa. 
      Ainiin ja kuulin eilen, että siellä on jotkut alkumaljat. Jes. Oon ajan myötä kehittäny itselleni kamalan pelon alkumaljoja kohtaan. Mun kädet tärisee, enkä saa juotua mitään. En tule selviämään siitä. En jaksa tätä enää.

Anteeks, tämä postaus oli sekava, mutten pysty nyt ajattelemaan mitään oikein selvästi.